KUMMA YHTEYS

LP, Ikuisuus, 2018 / CS, Leaving Records ● Tämän ilmestymisestä on jo nyt jokunen vuosi, mutta on yhä se tuorein Kemiallisten Ystävien kokopitkä, ja vaikka tämän levyn hyvyyden jo totesen ilmestymisvaiheessa, on se siitä huolimatta jäänyt liian vähälle kuuntelulle. Sama kohtalo on kylläkin suurimmalla osalla kaikista levyhyllyyn saapuneista levyistä. Levyjä vaan saattaa olla liikaa, uutta tulee koko ajan, jos ei ilmesty niin sitten sitä vaan löytää itse jotain vanhempia helmiä.  KY jatkaa siinä missä sitä on totuttu kuulemaan edelliset kymmenisen vuotta. Kotistudiossa ollaan väännelty nuppeja suurennuslasin kanssa, kasattu kerroksia kerroksien päälle ja luotu moneen suuntaan samanaikaisesti hyppivää (tai leijuvaa, poikkoilevaa, surisevaa, yms.) rytmistä ja melodista rakennetta, johon mahtuu mukaan myös sekavampia abstrakteja osia, sekä valtava määrä kaikenlaisia elektronisia ääniä. Mukana saattaa olla myös akustisempia ääniä, mutta varmaksi ei voi sanoa... tai sitten niit

Kasetti, Cudhigi Records, 2020 ● Samuli Tannerin soolotuotantoa tässä. Julkaistu alunperin diginä vuonna 2017 - mutta onneksi saanut myös kasettiversion rinnalleen. Tekijä on varmasti käynyt läpi useita vaiheita elektronisen ja muunkin musan saralla - ja sen huomaa kuunnellessa. Soundeja on pyöritelty ja väännelty efekteillä ja muilla poppakonsteilla sen verran, ettei mikään tavalliseen viittaava ole malttanut kelvata. Toki tässä on tunnistettavia rytmejä ja melodioita, mutta se miten nämä kaikki on sommiteltu keskenään läpi albumin on vähintäänkin ihmeellistä - siis siten, että tälle maailmalle altistumaton joutuu väkisinkin jonkinlaiseen WTF-tilaan. Toki sitä on tullut itsekin kuunneltua jos jonkinlaista kokeellista musiikkia, mutta yhä vain tämä Siihhin rakennelma jaksaa raavituttaa päätä (tai kainaloita?).  Surrealistinen meininki ja aikamoista trippailua kaikenkaikkiaan, eikä dadaakaan olla unohdettu (tarkoituksellako?). Vaporwave aaveet heiluvat ja heiluttavat venettä, ja lapsetk

Kasetti, Narcolepsia, 2021 ●  Portugalilaisen noiseen erikoistuneen lafkan julkaisu, jolla kaksi suomalaista samoissa kansissa. Muuten en ole lafkan julkaisuihin juurikaan tutustunut, mutta vaikuttaisi siltä, että melkolailla harsh painotteista suurin osa kataloogista - eikä nämä kaksi härmäläistä tee siihen poikkeusta. Mogao möyryttää mikrofonia ja mukana tietysti iso kasa säröä ja feedbackiä. Vaikea sanoa mitä siinä on oikeastaan tapahtunut tehdessä, mutta ehkeipä sillä niin merkitystä olekaan. Aimo annos elektroniikkasurinaa ja murinaa vielä lisänä. Yhdessä tanssahdellen, tai vähintään hyppien, seinästä seinään, lattiasta kattoon... sellaisella vauhdilla, että ei aina kerkeä huomaamaan koska sitä ollaan ilmassa, koska seinässä taikka jossain siltä väliltä. Analyysit heittää kuperkeikkaa (ja takaperin voltteja) ja melu tekee täten tehtäväänsä. Aivopoimujen syväpuhdistusta ja rassausta, myllytystä unohtamatta. Äänen liikkeet alkavat näkymään tarkemmin, kun arkitajunta sumenee. Hienoj

Kasetti, Pulla Oy / Muistikirja, 2022 ● Vuonna 2020 äänitettyä materiaalia tässä. Vaikuttaisi sähkökitaralla ja syntikoilla enimmäkseen tehdyltä, mutta on tässä seassa myös kenttä-äänityksiä, ja kenties jotain muutakin. Rauhallinen ja rauhoittava ilmapiiri soi alusta loppuun asti, ja myös erittäin kauniilla tavalla. Haikeita miltei melankolisia melodioita, jotka liikkuvat hissukseen, tuudittavat päiväuntenmaille ja  meditatiiviseen tilaan; tai vähintään rajamaille. Äänimaailma on tarkoin haettu, siltä se ainakin kuullostaa. Ei mitään hätää näy olleen tuotannossa - eikä se tarkoita sitä, että tässä olisi erityisen hifisti viilailtu. Soundit ovat hyvät, mutta sillä tavalla, että ei olla liikoja pelätty suttuisempien osien mukanaoloa, ja se juuri tästä tekeekin erityisen hyvän... tai siis lisää albumin taiteellista kokonaisarvoa. Henkinen transkendentaalinen ulottuvuus on käsinkosketeltavissa. Missään avaruuden mustissa aukoissa tässä ei seikkailla, vaan tunnelma on ennemminkin maanlähein